”...ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu” (Ilm.22:19).
Raamatun sanoihin lisääminen on vakava ongelma, joka varsinaisesti rajoittuu niihin, jotka toimivat aidon kristillisyyden äärialueilla. Paljon suurempi ongelma, joka koskee kaikkia kristittyjä jossain määrin, on sanojen pois jättäminen Raamatusta.
Tiedän kyllä, että ei kukaan vedä ruksia jonkun Raamatun paikan päälle tai revi lehtiä pois, mutta se mitä monet meistä tekevät, on aivan sama asia. Minulla on vain harvoja ystäviä, jotka eivät jätä huomioimatta joitakin paikkoja Raamatusta, jostakin opista. Useinkaan se ei johdu siitä, että emme ole ymmärtäneet jotain kirjoitusta. Ei, vaan me hylkäämme ne sanan paikat, jotka eivät miellytä meitä.
Opettajat ja saarnaajat tekevät aivan samoin. Keskustele vain jonkun opettajan kanssa, joka ei usko vesikasteeseen tai Hengen lahjoihin tai johonkin muuhun kiistanalaiseen aiheeseen ja seuraa kuinka hän monimutkaistaa kirjoitukset, jotka ovat aivan yksinkertaisen selviä. En tarkoita sitä, että jokainen ymmärtää kaiken Raamatusta, mutta on oltava rehellinen ja tunnustettava, mitä kirjoitukset sanovat, vaikka me emme kaikkea ymmärtäisikään. On paljon jakeita, joita minä en ymmärrä täysin, mutta se ei anna minulle oikeutta jättää niitä huomioimatta tai poistaa niitä Raamatusta. Apostoli Pietarilla oli ongelmia joidenkin Paavalin opetusten ymmärtämisessä, mutta Pietari silti tunnustaa, että mitä Paavali kirjoitti oli aitoa ilmoitusta: ”...rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut.... vaikka niissä on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen” (2.Piet.3:15-16).
Meidän mielellämme on hieno kyky jättää ottamatta huomioon niitä totuuksia, joista me emme pidä, ja joskus se on hyvä selviämistoiminta, mutta usein se johtaa meidät vaikeuksiin. Kuinka usein me työnnämekään jonkin epämiellyttävän tehtävän pois mielestämme? Joskus kun minä teen listaa tärkeistä päivän tehtävistä ja sitten kun tarkistan sitä myöhemmin päivän kuluessa, eivät minun silmäni edes huomaa jotain määrättyä tehtävää listalla! Me kaikki tiedämme, että se ei poista sitä ongelmaa. Juoppo, joka yrittää hukuttaa murheensa, voi saada väliaikaista vapautusta, mutta seuraavana päivänä, ongelma on jälleen esillä ja lisääntyy edellisen päivän juhlinnasta seuraavana kohmelona.
Mutta mehän teemme samalla tavalla Raamatun kanssa! On asioita Raamatussa, jotka vaativat osaltamme toimintaa, mutta me jätämme ne huomioimatta, koska emme halua tehdä niin, vaikkakin me tiedämme, että meidän tulisi tehdä. Ajattele henkilöä, joka lukee vesikasteesta, tai parannuksen tekemisen tarpeesta, korvaamisesta tai anteeksiantamisesta. Eikö olekin ihmeellistä kuinka Pyhä Henki vie meidät kasvokkain jonkin asian kanssa, niin melkein joka toinen Raamatun jae puhuu siitä asiasta! Mutta, kun me luemme, meidän silmämme umpeutuvat, kun me tulemme siihen kohtaan! Se on yhtälailla pois jättamistä kuin henkilö, joka muuttaa oppinsa jättämällä ne jakeet pois, jotka eivät sovi hänen totuuden versioonsa!
Modernissa yhteiskunnassa meillä on sellainen outo käsitys, että jos me lisäämme jotain totuuteen, niin se on valehtelemista, mutta kun me jätämme jotain pois totuudesta, niin se ei ole mitään! Mutta molemmat ovat vääryyttä. Tiedon salaaminen tai siihen lisääminen joko oikeudessa, suhteissa tai Raamatun lukemisessa, on aivan yhtä paha asia Herran silmissä. Hän odottaa meidän uskovan ja puhuvan ainoastaan sitä, mikä on täysin totta. Ajattele esimerkiksi evankeliumin sanomaa. Jos me ”unohdamme” tai ylenkatsomme sen tosiasian, että Jeesus nousi kuolleista, eikö se muutakin sanomaa aika suuresti? Siten osan totuudesta poisjättäminen muuttaa niin paljon asiaa, että siitä tulee valhe. Jos me emme hyväksy, usko ja tottele koko sanan totuutta, me olemme yhtä paljon väärässä kuten mormoni, joka lisää omia kirjoituksiaan Raamattuun!
Me elämme sukupolven keskellä, joka on ottanut Raamatusta pois viitteet Jumalan pyhyyteen, vihaan, tuomioon ja täydellisyyteen. Ne osat Raamatusta, jotka vaativat meidän elävän pyhitettyä elämää, erotettuna ja kokonaan Jumalalle antautuvaa elämää, on jätetty pois modernista Raamatusta. Enää ei uskota, että Herra vaatii tottelevaisuutta koko sanalleen ja kutsuu tuomiolle valtaistuimensa eteen. Itse asiassa Sana on typistetty muutamiin miellyttäviin lauseisiin, jotka puhuvat armosta siunauksista ja menestymisestä - loppu ei ole enää osana 21. vuosisadan Raamattua.
Kohdatessaan kiusauksen erämaassa Jeesus sanoi: ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee” (Matt:4:4). Aivan oikein, hänen sanansa antaa elämän, mutta vain hänen koko sanansa antaa elämän, eivät ainostaan ne miellyttävät paikat! Ajattele jos tekisit kakun ja jättäisit yhden aineosan pois - suolan. Se on hyvin pieni aineosa, eikä se maistu edes yhtä hyvälle kuin sokeri, mutta sen poisjättäminen vaikuttaa lopputulokseen! Siksi nuo pienet ja epämiellyttävät sanan kohdat tekevät suuren vaikutuksen Hengelliseen elämäämme!
Siksi Jeesus lähetyskäskyssään käski opetuslapsia: ”opettamalla heitä pitämään kaikki, minkä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt.28:20). Saarnaajat, jotka eivät opeta kaikkea, eivät täytä lähetyskäskyä ja siksi eivät voi ottaa vastaan sitä lupausta, että hän on kanssamme loppuun saakka. Paavali kykeni sanomaan varmuudella Efesolaisille: ”Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa” (Apt.20:27). Ja :”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” (2.Tim.3:16-17). Aivan samalla tavalla kuin lapsesta ei kasva aikuista ja vahvaa vain syömällä karamelleja, me emme koskaan tule täydelliseksi emmekä kasva hengellisesti ilman koko Jumalan sanaa.
Oletko katsonut ylen joitakin Raamatun kohtia? Kerta toisensa jälkeen Herra käskee kansaansa ”pitämään kaikki hänen käskynsä” (5.Moos.28:1). Kun me pidämme hänen koko sanansa, meille taataan hänen koko siunauksensa. Saarnaavatko sinun johtajasi kaiken Jumalan tahdon? Jos ei, niin seurakuntasi ja sinun hengellinen elämä kärsii puutetta.